Koijärvi Forssa

Karttalinkki

"Koijärvi tunnetaan enemminkin luonnonsuojelioitten kiihkoilusta kuin järvenä ylipäätään."

Koijärvi sijaitsee Forssan kaupungin pohjoisosassa, entisen Koijärven kunnan alueella. Sen pinta-ala on 242 hehtaaria. Koijärvi oli hyvin matala minkä takia 30 -luvulla sen pelättiin kuivuvan kokonaan. Aluella pesi aikoinaan runsaasti harvinaisia lintuja jonka takia lintuharrastajat luokittelivat sen arvokkaaksi lintujärveksi. Nykyään Koijärvi on hyvin rehevöitynyt ja umpeutumisen takia se ei ole enään niin arvokas lintujärvi. 

1979 kevällä maanomistajat olisivat halunneet kuivattaa koko alueen syventämällä laskuojaa.
Kun asia tuli julki, luonnonsuojeliat alkoivat protestoimaan tätä asiaa ja kahlitisivat itsensä kaivureihin estääkseen kaivureiden käytön ja rakensivat patoja.

Tästä sai alkunsa Koijävi-liike jossa oli mukan mm. Ville Komsi, Osmo Soininvaara sekä Pekka Haavisto. Nämä nykyisinkin politiikasta tunnetut henkilöt olivat mukana perustamassa Suomen Vihreää liittoa, joka rekisteröitiin puolueeksi vuonna -88.

Nykyisin Koijärvi kuuluu Natura-2000 verkostoon ja on suurelta osin valtion omistuksessa.
Vaikka vedenpinta on matalalla, siellä viihtyy edelleen mm. kurki, laulujoutsen, ryti- ja ruokokerttunen, luhtahuitti ja ruskosuohaukka.

Huono kuntoisesta lintutornista voi nähdä myös hirven ja kauriin.

Ps. Tornille ei ole opastusta. Jos kiinostaa, ota kartta mukaan.

Lähteet:

Wikipedia
Luonais-Hämeen Lintuharrastajat

Linikkalanlammi

Linikkalanlammi sijaitsee Forssassa, jäähallin vieressä. Lammilla voi uida, kalastaa ja rannalla pelailla erinäisiä pelejä.

Linikkalanlammi on syntynyt jääkauden loppumisvaiheessa kun jää hiekan alla suli, ja syntyi kuoppa eli suppa. Supat ovat syntyneet harjualueille jääkauden lopuilla.

Karttalinkki

Lähteet:
Cantell, H. ym.: Suuntana Suomi 2002



tekstit ja kuvat:
Johanna ja Julia

Linikkalanlammin planktonin tutkiminen

 Vesinäyte haettiin Forssan Linikkalanlammista.

7b:n poikia mikroskopoimassa.

Vesikirppu.

Rataseläimiä.

Kasviplanktonia.

Eniten näytteestä löydettiin vesikirppuja. Vesikirppujen lisäksi löytyi hankajalkaisia ja niiden toukkia sekä rataseläimiä. Kasviplanktonia ei juuri löytynyt. Syyskuu ei ole paras mahdollinen ajankohta kasviplanktonin tutkimiseen. Kuvat on otettu pokkarilla mikroskoopin läpi.

Näytteestä löytyi myös päivänkorennon toukka.

Rehtijärvi, Jokioinen

Karttalinkki

Rehtijärvi kuuluu Kokemäenjoen vesistöön. Järven pituus on luode-kaakko-suunnassa 2,06 km ja leveys lounas-koillis-suunnassa 320 m. Rehtijärvi on 96,9 m merenpinnan yläpuolella ja syvin kohta on 28 m. Järven itärannalla on Kirmunharju sekä peltoa ja hieman metsää. Länsirannalla on hieman asutusta, mutta pääsäntöisesti järvi on peltojen ympäröimä.

Rehtijärvi on rehevöitynyt ja sen vesi on saven samentamaa. Rehtijärven ympärillä olevilta pelloilta valuu runsaasti lietettä järveen, minkä takia sen vedenlaatu on luokiteltu välttäväksi. Kuitenkin Rehtijärvellä havaitaan sinilevää harvoin ja se on hygienisesti puhdasvetinen. Rehtijärven etelärannalla onkin yleinen uimapaikka.

Linikkalanlampi Forssa

Karttalinkki

Linikkalanlampi sijaitsee Forssassa ja se kuuluu Kokemäenjoen vesistöön. Linikkalanlammi on 459 m pitkä luode-kaakko suunnassa ja se on 179 m leveä koillinen-lounas suunnassa. Lampi on 95,2 m meren-pinnasta ja sen syvin kohta on n. 25m.
               Lammen rannalla on melko paljon asutusta ja jääkiekkohalli ja paljon mäkiä, lammen rannalla on myös matonpesupaikka.
               Lammin vesi on erittäin likaista ja likaisuusprosentit on huimat. Lammessa on myös paljon rojua pohjalla esim. polkupyöriä, moponrunkoja, liikennemerkkejä ja paljon muuta tavaraa, mutta lammi on hyvä uimapaikka likaisuudesta huolimatta. Lammin rannalla on myös kioski.
               19.7.2010 4-vuotias poika hukkui ja turvallisuutta on sen jälkeen ruvettu parantamaan.

Pyhäjärvi, Tammela

Karttalinkki

Pyhäjärvi sijaitsee Tammelassa Kaukjärven vieressä. Pyhäjärvi on leveydeltään 6,8 km ja pituudeltaan 4,9 km. Pyhäjärvi on 96,5 m merenpinnan yläpuolella. Pyhäjärven syvin kohta on jopa 4,6 m.     
    Pyhäjärvi on runsasravinteinen, käyttökelpoisuusluokka tyydyttävä ja kalavesiluokka on tyydyttävä.

Lähteet: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?e=323817&n=6742954&scale=40000&width=600&height=600&tool=siirra&lang=fi&clear=true

Kiipunjärvi, Jokioinen/Humppila

Karttalinkki

Järvi kuuluu Kokemäenjoen vesistöalueeseen. Järvi on luode-kaakko-suunnassa 2,07km pitkä ja kapeimmasta kohdasta lounas-koillinen-suunnassa 120m ja leveimmästä kohdasta länsi-itä-suunnassa 420m leveä. Järven kokrkeus merenpinnasta on 99,2m. Järven rannalla on paljon metsäisiä mäkiä ja kalliota. Pohjoispuolella ja lounaispuolella on peltoa. Järven ympärillä ei ole paljoakaan rakennuksia.

Veden laatu ei ole kovin hyvä. Joka vuonna on leväkukintoja ja veden laatu on heikko. Järven rannalla sijaitsevat Jokioisten seurakunnan leirikeskus ja Jokioisten kunnan uimapaikka.

Lähteet: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kiipunj%C3%A4rvi
              http://www.slideshare.net/kosteikko/kiipu-toteutus

Särkijärvi, Tammela

Karttalinkki                      

Särkijärvi kuuluu Kokemäenjoen vesistöön. Pohjois-etelä-suunnassa järven pituus on noin 2.06 km. Länsi-itä-suunnassa se on noin 900 m. Särkijärvi on 116.8 m merenpinnan yläpuolella. Järven ympärillä on pelkästään metsää, ja asutusta on aika paljon, koska siellä on paljon kesämökkejä. Vähän kauempana pohjoisessa on hieman suota.                                                              

  Särkijärven vesi on hyvänlaatuista, ja sitä käytetään virkistykseen, koska siellä on paljon kesämökkejä. Pohjoisrannalla on pieni luonnonnosuojelualue.

                            

Liesjärvi, Tammela

Karttalinkki

Liesjärvi kuuluu Kokemäenjoen vesistöön. Järven pituus pohjois-etelä-suunnassa on n. 3,4 km. Länsi-itä-suunnassa se on n. 2,4 km. Liesjärvi on 108,5 m merenpinnan yläpuolella ja sen syvin kohta on 13,1 m. Järvi on lähes kokonaan metsän ympäröimä. Järven länsirannalla ei ole lainkaan asutusta, mutta pohjois- ja itäpuolella on jonkinverran asuintaloja.

Liesjärvi rannalla on järven mukaan nimensä saanut Liesjärven kansallispuisto ja Liesjärven kylä. Kansallispuistossa on myös Korteniemen perinnetila. Liesjärven kansallispuisto soveltuukin hyvin päiväretkikohteeksi. Mustialassa on myös toinen, pienempi Liesjärvi-niminen järvi. Liesjärven vesi on lievästi rehevöitynyttä ja vähähappista, koska se on runsashumuksista. Liesjärveä ja sen ympäristöä suojellaan luonnonsuojelulailla. Liesjärvi kuuluu myös Natura 2000-verkostoon vesilintukantansa takia.

Lähteet:

http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=64291&lan=fi
http://fi.wikipedia.org/wiki/Liesj%C3%A4rvi
     

Saloistenjärvi, Tammela

Karttalinkki

Saloistenjärvi kuluu Kokemäenjoen vesistöön. Saloistenjärvi on itä-länsi suunnassa 2,32 km ja pojois-etelä suunnassa 1,76 km. Se on 124,3 m merenpinnan yläpuolella. Järven ympäristö on erittäin puhdas, koska järveä ympäröi metsä. Sen pinta-ala on 525 hehtaaria.
    Alue sijaitsee Tammelan ylängön korkeimmalla kohdalla, vedenkoskemattomalla alueella. Vesikasvillisuus on järvelle tyypillisen niukkaa. Valtalajeja ovat järvikorte, ulpukka ja palpakot. Saloistenjärvi on suojeltu. Siellä on lisäksi vahva särki- ja ahvenkanta.

Lähteet: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/karttalinkki/karttalinkki

              http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=64276

              http://www.kalasaalis.com/vesistot/Saloistenj%E4rvi/2139

Oksjärvi, Tammela

karttalinkki

Oksjärvi kuuluu Kokemäen vesistöön. Järven pituus on pohjois-etelä suunnassa 1,96 km ja itä-läni suunassa 2.36 km. Oksjärvi on 110 m merenpinnan yläpuolella. Oksjärven ympärillä on metsää ja suota, mutta peltoja ja asutusta ei juurikaan ole. Vesi on aika puhdasta ja kirkasta.

Valijärvi Urjala

  karttalinkki       

Valijärvi kuuluu Kokemäen vesistöön. Järvi on luode-kaakko suunnassa 1,96km pitkä ja koillinen-lounas suunnassa 770m leveä. Valijärvi on 125,6 m merenpinnan yläpuolella. Järven pohjoispuolella on peltoja ja eteläpuolella ojitettua suota, kun taas länsipuolella on luonnontilaista suota. Joten järvi on aika rehevoitynyt. Järvi on syntynyt jääkauden aikana, koska se on luode-kaakko
suuntainen. Järven ympärillä on jonkin verran kesämökkejä. Länsirannalla on leirikeskus ja uimaranta.

Lähteet:       http://kansalaisen.karttapaikka.fi/karttalinkki/karttalinkki.html?e=324002&n=6760039&scale=16000&width=600&height=600&tool=mitta&lang=fi&clear=true


                                                

Kaukjärvi, Tammela

     Kaukjärvi sijaitsee Tammelan ja Forssan rajalla, kuuluen Kokemäenjoen vesistöön. Kaukjärvi on n. 7m pitkä luode-kaakko suunnassa ja n.600 metriä leveä koillinen-lounas suunnassa. Kaukjärvi on 80 metriä merenpinnan yläpuolella, ja syvin kohta on peräti 20m. Kaukjärven ympärillä on erillaisia mökkejä ja taloja, tehtaitakin löytyy läheisyydestä.
     Kaukjärven rannat ovat jyrkkiä, ja vesi sakeaa. Tämän takia Kaukjärven kasvillisuus on vähäinen, jolloin niistä ei ole haittaa virkistyskäytölle. Kaukjärvi on keskellä asutusta joka tekee suojelemisesta hankalaa, mutta Kaukjärven vesi on vielä hyvää, kaloja ei kuole hapettomuuteen ja särkikalakanta ei ole järin korkea.

Lähteet:

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/

http://www.tammelanjarvet.fi/LightNEasy.php?page=kaukjarvi

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaukaj%C3%A4rvi_(j%C3%A4rvi 

Pehkijärvi, Tammela

Karttalinkki

Pehkijärvi kuuluu Kokemäenjoen vesistöön. Sen pituus on luode-kaakko -suunnassa on 4,99 kilometriä ja pohjois-etelä -suunnassa leveimmässä kohdassa 580 metriä. Sen korkeus merenpinnasta on 105,6 metriä. Järven itärannalla on paljon asutusta, länsipuolella ei lainkaan. Järven ympärillä on paljon peltoja.

Pehkijärvi on kokonaan suojelualuetta, mutta kalastus ja metsästys ovat sallittuja. Se on myös arvokas lintuvesi ja sen kasvillisuusvyöhykkeet ovat laajoja. Hallitseva kasvi on järvikorte, ja esim. kaulushaikarat ja punasotkat viihtyvät järvellä. Järveä voi tarkkailla Pehkijärvi-yhdistyksen lintutornilta.

Lähteet  kansalaisen.karttapaikka.fi
              http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=64280
              http://www.lhlhry.fi/66

Loimalammi Forssa

Karttalinkki   

Loimalammi kuuluu Kokemäen vesistöön. Sen pituus ja leveys on 740 metriä leveimmässä ja pisimmässä kohdassa. Lammen ympärillä on ojitettu suo ja peltoja, mutta ei taloja.
        Loimalammi on melkein umpeen kasvanut ja siellä on paljon lintuja esim. taivaanvuohi ja laulujoutsen. Se on osaksi luonnosuojelualue. Siellä on myös luontopolku.

Lähteet:   http://kansalaisen.karttapaikka.fi/karttalinkki/karttalinkki.html?e=318513&n=6745176&scale=2000&tool=siirra&width=600&height=600&lang=fi
           
                http://www.lhlhry.fi/49

Linikkalanharju

    Harju sijaitsee Forssan Kuustossa. Harju oli peittynyt metsän kasvillisuudella, mutta se oli tunnistettavissa. Sinne  kulki pieni polku osa, jota pitkin me myös kuljimme. Harju on luode-kaakko suuntainen sekä harju on Saksanrimpiä 15 metriä korkeampi.
     Ilmasto alkoi lämmetä ja jäätikön reuna-alueet alkoivat sulaa, jonka seurauksena jäätiköltä virtasi sulamisvesiä, jotka kuljettivat ja lajittelivat mukanaan maa-aineksia. Jäätikön reunaan muodostui railoja, joihin maa-ainekset kasaantuivat ja muodostivat harjun.

KARTTALINKKI

Kiia, Viivi & Alvari 9B

Nummilähde

Nummilähde sijaitsee Lamminrannan vieressä olevan harjun päällä. Vesi virtaa lähteestä sille rakennettuja puukouruja pitkin alaspäin. Vesi kertyy altaaseen, jonka päällä on katos.

Lähde on syntynyt, kun pohjavesi on kulkenut lähellä maanpintaa ja sitten se on purkautunut maan pinnalle. Lähde on uhattuna silloin kun pohjaveteen pääsee valumaan jätevesiä kaatopaikoilta, kaivoksilta tai hiekkakuopalta, jos hiekkaa on kaivettu liian syvältä. Lähteitä suojellaan samoin keinoin kuin pohjavesiä eli hiekkaa ei saa kaivaa pohjavedenrajaan asti ja kaatopaikkaa ei saa perustaa pohjavesialueella.

karttalinkki

Saksanrimpi

Saksanrimpi on iso kuoppa missä on suota ja puita. Se sijaitsee Heikan koulun lähellä.  Se syntyi kun jäätikön sulamisvirtojen kuljettama jäälohkare suli ja sen yläpuolella oleva maa-aines romahti. Maan kosteus aiheutti suon syntymisen. Suot syntyvät sisämaassa yleensä kahdella tavalla: metsämaan soistuessa tai järvien kasvaessa umpeen. Saksanrimmen keskellä oleva lampi on kasvamassa umpeen ja siksi soistumassa.

Karttalinkki

Oskari ja Sonja

Nummen sorakuoppa

Harjujen maa-aines on lajittunutta, mikä tarkoittaa, että erikokoiset kivet muodostavat kerroksia. Pohjimmaisia kivilajeja ovat suuret pyöreät kivet. Niiden päälle on kerrostunut soraa ja päälimmäisenä on hiekkaa.

Harjuista otetaan paljon hiekkaa ja soraa rakentamiseen. Tämä vahingoittaa luonnontilassa olevia harjuja. Tämän ehkäisemiseksi on laadittu harjujensuojeluohjelma. Harju valitaan suojeluun, jos se on tyypillinen, monipuolinen ja harvinainen. Tällöin se on rauhoitettu eikä siihen saa kajota ottamalla hiekkaa tai soraa.

Karttalinkki


 Nummen sorakuoppa 

Lähteet: Harjujensuojeluohjelma, Ympäristöministeriö

Nelli & Charlotta

Tekopohjavesialtaat

Forssan imeytysaltaat sijaitsevat Kuustossa, Nummen sorakuopalla. Niitä käytetään jos pohjaveden määrä ei ole riittävä ja joudutaan valmistamaan tekopohjavettä. Tekopohjavesi on pohjavettä johon on lisätty käsittelemätöntä tai esikäsiteltyä pintavettä. Forssassa sen valmistamiseen tarvittava pintavesi on tarkoitus ottaa Kaukjärvestä.

Forssan vesijohtovesi on peräisin Vieremänharjun pohjavedenottamoista. Forssassa pohjavedenottamot sijaitsevat Vieremässä ja Linikkalassa.

Karttalinkki

Lähteet:
http://vesihuoltolaitos.bootti.net/DowebEasyCMS/?Page=vesi ja http://fi.wikipedia.org/wiki/Tekopohjavesi

Teksti: Kia ja Topi

Nummen vanha kaatopaikka

 

Nummen kaatopaikka toimi viimeksi vuonna 1968. Se kunnostettiin vuonna 2009, koska maaperä oli pilaantunut raskasmetalleilla esimerkiksi lyijyllä ja kuparilla. Jätteet olivat vain parin metrin päässä pohjavedestä. Se kunnostettiin massanvaihtona, jonka aikana kaatopaikka-alueelta poistettiin yhteensä 114 576,2 tonnia pilaantunutta jätteen saastuttamaa maata.

Kaikkia harjuja uhkaa vaara, soran ja hiekan ottaminen sekä yhdyskuntarakentaminen ovat tuhonneet Suomen harjuja. Harjuja pyritään suojelemaan hiekan- ja soranottokielloilla sekä nimittämällä niitä suojelualueeksi.

 KARTTALINKKI

Pallokentän metsä

8d tutustui Viksbergin pallokentän viereisen metsän kasvillisuuteen.
Karttalinkki


PUUKERROS

Metsän yleisimmät puulajit ovat mänty ja kuusi. Muita metsässä kasvavia puulajeja ovat mm. haapa, harmaaleppä, hieskoivu, rauduskoivu, pihlaja, kataja, paju ja lehmus.

rauduskoivu

KENTTÄKERROS

Yleisin kenttäkerroksen laji on mustikka. Muita lajeja ovat puolukka, ketunleipä, kielo, saniainen, kanerva, metsälauha, maitohorsma, valkovuokko ja metsäkurjenpolvi.

ketunleipä eli käenkaali

POHJAKERROS/SAMMALET 

Metsän yleisimmät sammalet ovat seinäsammal ja kerrossammal. Muita metsässä kasvavia sammaleita ovat palmusammal, kynsisammal, sulkasammal ja rahkasammal.

rahkasammal

POHJAKERROS/JÄKÄLÄT

Metsän jäkäliä ovat hirvenjäkälä, nahkajäkälä ja torvijäkälät. Yleisin jäkälä on hirvenjäkälä.

 hirvenjäkälä

tekstit ja kuvat: 8d:n oppilaat

Puhdistamon metsä

8b tutustui Forssan jätevedenpuhdistamon läheisen metsän kasvillisuuteen.

Karttalinkki

PUU- JA PENSASKERROS

Metsän yleisimmät puut ovat kuusi ja mänty. Metsässä kasvaa myös pihlaja, koivu, tammi, vaahtera, tuomi ja harmaaleppä. Siellä kasvaa myös vadelma- ja taikinamarjapensaita.

 Puukerrosta

KENTTÄKERROS

Metsän yleisimmät kenttäkerroksen kasvit ovat mustikka ja ketunleipä. Muita kenttäkerroksen kasveja ovat puolukka, metsäalvejuuri, sananjalka, oravanmarja ja metsälauha. Metsän reunassa kasvaa metsämansikka, piharatamo, nokkonen ja voikukka.


POHJAKERROS

Metsän yleisimmät sammallajit ovat seinäsammal, rahkasammal ja kerrossammal. Muita metsän sammallajeja ovat niittyliekosammal, metsäliekosammal, sulkasammal, kynsisammal ja karhunsammal.

Kynsisammalta

Tekstit ja kuvat: 8b:n oppilaat

Sää ja ilmasto

Sää ja ilmasto -tagin alle laitetaan tietoja ja kuvia Lounais-Hämeen sääilmiöihin liittyvistä asioista.

 Tapaninpäivän myrsky 26.12.2011 aiheutti suuria tuhoja Lounais-Hämeessäkin. Kuva Forssan Ratasmäestä.

Geologia

Geologia-tagin alle laitetaan tietoja ja kuvia Lounais-Hämeen maa- ja kallioperästä.

 

 Joku on kaivertanut koneella joutsenen Viksbergissä sijaitsevaan kallioon. Tekijästä oli kerran juttua Forssan Lehdessä, mutta ei tullut otettua juttua talteen.

Jääkausi

Jääkausi-tagin alle laitetaan kuvia ja tietoja viimeisen jääkauden Lounais-Hämeeseen jättämistä jäljistä.

Satulinkivi eli Vahakivi. Tämä siirtolohkare toimii kolmen kunnan, Jokioisten, Someron ja Tammelan rajakivenä. Lisäksi se on myös kahden maakunnan, Varsinais-Suomen ja Kanta-Hämeen, rajan merkki. Siirtolohkare on rauhoitettu luonnonmuistomerkiksi.

Pinnanmuodot ja maisemat

Pinnanmuodot ja maisemat -tagin alle laitetaan nimen mukaisia postauksia.

Forssan seutu on aika tasaista, mutta joitakin korkeampia kohtia sentään löytyy. Kuvan näkymä on Vieremän Iso-Hunnarilta ABC:lle päin toukokuussa 2013. Hunnari on noin 135 m merenpinnan yläpuolella.

Vedet ja suot

Vesistöt-tagin alle laitetaan kuvia ja tietoja lounaishämäläisistä järvistä, joista, lammista, puroista, soista...

 Tammelan Pyhäjärvi 25.11.2012 Kydön Papinnokasta kuvattuna. Järvi on vielä sula.

Luonto

Luonto-tagin alle laitetaan havaintoja ja tietoja luonnonvaraisista lounaishämäläisistä kasveista, eläimistä yms.

Uhanalainen valkoselkätikka vieraili Forssassa keväällä 2013. Valkoselkätikkoja on Suomessa vain noin 150 paria.

Forssa ja sen kaupunginosat

Kaupunginosa-tagien alle laitetaan Forssan kaupunkia koskevia postauksia, esim. tietoa ja kuvia forssalaisista rakennuksista, puistoista, asuinalueista jne.

  

Forssan kehräämöaluetta. Puuvillakehräämö perustettiin vuonna 1847 ja se lopetti toimintansa vuonna 1981. Nykyisin alueella toimii kirjasto, museoita ja oppilaitoksia.