perjantai 22. toukokuuta 2015

Kehräämön sähköraitiojuna


Kuvanoton ajankohdasta ei ole tietoa. Kuvassa on kehräämön ja kutomon välillä tavaraa kuljettanut sähköraitiojuna, jonka veturia kutsutaan pässiksi. Sähköpässin kyytiin on lastattu putkitehtaalla valmistettuja pitkiä muoviputkia. Vuodesta 1898 lähtien sähköraitiojuna kuljetti tavaroita kehräämön alueelta puolen kilometrin päässä sijaitsevaan kutomoon. Sähköraitiovaunun kuljettajana toimiminen oli vaarallista työtä, koska kuljettaja joutui itse kääntämään vaihteen junan kulkiessa vaihdetta kohti ja sen jälkeen hyppäämään takaisin junan kyytiin. Sähköraitiojunaa kuljetti Niilo Kujanpää koko junan käytössäoloajan 1920–luvulta 1960–luvulle. Niilo Kujanpää sai työpaikkansa, kun hänen edeltäjänsä menetti jalkansa tällaisessa onnettomuudessa. Rautatie kulki aivan Forssan keskustan läpi. Pässi kulki päivittäin 5-6 matkaa tehtaiden välillä.



Sama paikka kuvattuna 21.5.2015. Sähköraitiojunan raiteet ovat edelleen näkyvissä. Vanhan kuva ottamisen jälkeen raiteiden viereen on rakennettu viimeistämö, joka näkyy etualalla kuvassa. Ennen viimeistämössä painettiin kankaita. Vuodesta 2009, kun kankaiden painanta loppui, tila on ollut tyhjillään. Toukokuussa 2012 viimeistämön tiloissa on järjestetty suuri Outlet-kirjalöytötapahtuma, joka kesti kuukauden.

Vuonna 2025 lienee alue melko samanlainen kuin nyt. Juuri tälle alueelle ei mahdu enää uusia rakennuksia, joten uusia rakennuksia ei varmaankaan vuonna 2025 otetussa kuvassa olisi.

Lähteet:
http://www.piipunjuurella.fi/
Leimu Pekka (1983): FORSSA – elämää tehtaan pillin mukaan
http://www.forssanmuseo.fi/kutomo_elaa/viimeistamo/

Viksbergin pytingit

Viksbergin pytingit vuonna 1973.
Viksbergin pytingit rakennettiin vuosina 1855-1858 Finlaysonin työväenasunnoiksi. Pytinkejä oli yhteensä kuusi kappaletta. Nykyään näitä ei ole jäljellä, kerrostaloa lukuunottamatta, yhtään.
   Pytingissä saattoi asua yksi työnjohtaja perheineen, kuusi työläisperhettä tai 60 tyttöä.

Kuva samasta paikasta 21.05.2015
Pytinkejä oli yhteensä kuusi kappaletta. Nykyään näitä ei ole jäljellä, kerrostaloa lukuunottamatta, yhtään. Pytinkien tilalle ei ole tullut mitään. Finlaysonin rakennukset ovat nykyään K-Citymarketin tiloja.

3752 päivän päästä luultavasti ei rakenneta uutta asuinpaikkaa tai liikettä.


Lähteet:
1. Ahonen Kaisa (1978): Forssan teollisuusympäristön taustaa
2. Leimu Pekka (1983): FORSSA-elämää tehtaan pillin mukaan'
3. piipunjuurella.fi

Vanha kutomo

Kuva on otettu 1950-luvulla.

1850-luvulla rakennettiin Kutomo. Työt aloitettiin viimeistään vuonna 1856. Vuonna 1859 Forssan kehräämöyhtiö ja Wiksbergin kutomo yhdistyivät samaksi toiminimeksi. Samalla päätettiin rakentaa alueelle lisää rakennuksia. Kutomo paloi perusteellisesti vuonna 1877 ja tilalle rakennettiin kokonaan uusi tehdas. Uusi tehdas oli paljon suurempi ja entistä tulenkestävämpi. 

Kolmannessa kerroksessa kudelankoja puolattiin, loimilankoja rullattiin, luotiin ja liisteröitiin ja niisitettiin. Ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa kudottiin. Sieltä kankaat lähetettiin viimeistämöön. 

Kuva on otettu 21.5.2015.

Nykyään rakennus on pysynyt samanlaisena tähän päivään asti. Nykyään tilassa ei kuitenkaan toimi enää Kutomo, vaan siellä on monien yritysten toimitilat, esimerkiksi Kutomon Liikuntakeskus ja Terveystalo.


Vuonna 2025 rakennus itsestään tulee pysymään samanlaisena, mutta toiminta rakennuksen sisällä on voinut muuttua.


Lähteet:

Ahonen Kaisa (1978): Forssan teollisuusympäristön taustaa
Leimu Pekka (1983): FORSSA-elämää tehtaan pillin mukaan
Kuva:  http://www.piipunjuurella.fi/ (vanha kuva) 

Tekijät: Maria & Essi

torstai 21. toukokuuta 2015

Isotalo 2


Tämä kuva on otettu vuonna 1929, eli rakentamisvuonna. Taustalla näkyy kutomon tehdas, vesitorni ja savupiippu. Paikka on Isotalo, joka sijaitsee Viksbergissä. Rakennettiin työläisten asunnoksi ja se oli Forssan ensimmäinen mukavuuksilla varustettu kerrostalo. Se oli kaksikerroksinen ja siellä oli vesijohto, viemäri ja sisä-WC. Eroa nykyaikaiseen kerrostaloon: se oli puurakenteinen ja puulämmitteinen, hissiä eikä keskuslämmitystä ollut. Viimeiset asukkaat lähtivät vuonna 2005.


Nykypäivän Isotalo on paraikaa entisöitävänä ja kunnostettavana, ja siitä tehdään asuttava kerrostalo. Takana olevan Finlaysonin ympärille on jossakin vaiheessa rakennettu piikkilanka-aita, portit ja tarkistuspiste. Sittemmin aidoista on otettu piikkilangat irti. Itse Isotalo säilytetään ulkomuodoltaan entisellään, ulkoseinien pintakäsittelyä lukuunottamatta. Isotalon viereinen tie on päällystetty asvaltilla ja pihaan on kasvatettu puskia ja puita sun muita.

Isotalo n. 10 vuoden kuluttua on luultavasti entisellään, ellei kaupunki keksi purkaa sitä. Ympärillä olevia asioita, kuten pieni metsäpläntti ja Finlaysonin aidat ja portit saattavat kadota johonkin.


Lähteet:

Leimu Pekka (1983) Forssa - elämää tehtaan pillin mukaan.
Isotalosta tuli koti (Forssan Lehti 25.4.2015)
piipunjuurella.fi

KUTOMON ALUE

Kuva on otettu 1930-luvulla.

Vuonna 1835 Wahren alkoi suunnitella kutomoaluetta. Tehtaat ja rakennukset vamistuivat vuoteen 1854 mennessä. Työt tehtaassa aloitettiin seuraavan vuoden sisällä. Vuonna 1857-58 rakennettiin kaksi uutta tiilirakennusta. Toisessa niistä oli viimeistelimö,- värjäämö ja valkaisuosasto ja toisessa oi kaksikerroksinen makasiini. Kutomoa on laajennettu usein, mutta se paloi tammikuussa 1877 perusteellisesti, joten jouduttiin rakentamaan uusi tehdas tilalle.

Viksberin tehdasalueelle rakennettiin uusia tehtaita, ja sitä alettiin laajentamaan. Se muodosti ison kokonaisuuden. Pohjoismaiden suurin ja ajankohtaisin automaatikutomon rakensi yhiö Viksbegin pellolle vuonna 1950-51. Kehräämön toiminta loppui 1979, jonka takia koneet sirrettiin Finlaysonin tehtaisiin Tampereelle ja Poriin.

Kuva otettu vuonna 2015. 

Nykyään alueella on kauppakeskus Citymarket johon kuuluu muita pienempiä ketjukauppoja, kutomon fysioterpia ja jumppasalit, sekä terveystalo ja muita yrityksiä. Citymarket-kauppa tuotiin Finlayson-alueelle vuonna 2001.

20 vuoden kuluttua Citymarket on samanlainen. Mitkä voivat muuttua, ovat kaupat sisällä ja pysäköinti.    


lähteet: Leimu Pekka(1983) Forssa- elämää tehtaan pillin mukaan, 
Ahonen Kaisa (1978): Forssan teollisuusympäristön taustaa, 
piipunjuurella.fi 

Martta, Luciano

Voimalaitos - Vanha ja uusi


Voimalaitoksen (vasemmalla) perusti Karl Lindahl vuonna 1924. Se on yksi Suomen vanhimpia voimalaitoksia, mutta sen toiminta lopetettiin 2010. Sillä tuotettiin kaukolämpöä ja energiaa Forssan tekstiilitehtaalle. Käyttöaikanaan se oli hyvin edistyksellinen ja sitä automatisoitiin sekä uudistettiin enemmän ja enemmän.

Sijaitsee Forssassa Prisman ja Citymarketin välissä.

Voimalaitos nyt: Vuosina 2008-2010 voimalaitos oli Forssan energian omistuksessa. Vuonna 2012 Forssan kaupungin edustajia kävi tutustumassa voimalaitokseen. Tulevaisuuteen on ajateltu, että voimalaitokseen perustettaisiin teatteri- ja liikuntapalveluita. Ongelmana tulevaisuuden suunnitelmassa on esimerkiksi akustiikka ongelmat. Voimalaitokseen jouduttaisiin tekemään muutoksia, joka ei ole halpaa.

10 kuluttua: Uskon, että voimalaitos tulee jatkossakin pysymään tyhjillään eikä muutoksia tapahdu kaupungin rahallisista syistä.



Lähteet:
http://www.piipunjuurella.fi/imageinfo.php?id=29629
http://www.forssanmuseo.fi/kutomo_elaa/voimalaitos/ 

Tekijät: Deniz, Sandra L ja Hanna.

Isotalo 1


Tämä asuintalo on vuosina 1929-30 Viksbergiin rakennettu kaksikerroksinen tehdasyhtiön työväen asuintalo nykyisen Citymarketin vieressä. Talo on kuulunut useille omistajille. Talossa oli nykyaikaisen kerrostalon ominaisuudet, vesijohto, viemäri, sisä-wc:t. Vesijohto ja viemärit asennettiin 1950-luvulla. Talo poikkesi nykyaikaisesta kerrostalosta siten että, se oli puurakenteinen ja puulämmitteinen.


Sama paikka 20.5.2015. Talo ei ole muuttunut. Isotaloa asutetaan jälleen, asuntoja on remontoitu ja niihin on jo muutettu. Isotalon asunnot ovat tämän päivän mittapuun mukaan pieniä. Monien mielestä tärkeintä on juuri talon henki, ei niinkään nykyajan toiminnallisuus ja yhtenäinen suuri tila.

20 vuoden kuluttua: Talo on täysin asutettu, asukkaat elävät mukavaa rauhallista elämää, kesällä grillataan ja lapset leikkivät yhdessä. Uhkaukset talon purkamisesta ovat vain muistoja.


Lähteet:

Leimu Pekka (1983) FORSSA -elämää tehtaan pillin mukaan
http://www.piipunjuurella.fi

Forssa Oy:n pääkonttori



Pääkonttori 1950-luvulla. Talo rakennettiin vuonna 1909 asuinrakennukseksi kutomomestaria ja varastonhoitajaa varten. Kuvassa on meneillään urheiluseura Viksbergin virityksen hiihtokilpailut.

Piirustukset rakennusta varten laati todennäköisesti Forssa Oy:n työntekijä, insinööri Jalo Elers ja hänen arkkitehtivaimonsa Liisi Elers. He suunnittelivat suuren osan yhtiön rakennuksista. Rakennus korjattiin vuonna 1933, jolloin suunnitelijana toimi Paavo Tiitola.
Nykyään rakennuksessa toimii pieniä yrityksiä, kuten tilitoimisto ja urheiluhieroja. 
Tulevaisuudessa talo luultavasti homehtuu, sortuu tai palaa.


Lähteet: Ahonen Kaisa(1978) : Forssan teollisuusympäristön taustaa
              Kuva: piipunjuurella.fi

Tekijät: Helmi ja Toni

Vanha kutomo ja pässi

Tämä kutomorakennus on valmistunut vuonna 1878. Vieressä kulkeva raide tehtiin tavaran kuljetusta varten ja se valmistui vuonna 1898. Erityisesti langat kuljetettiin rataa pitkin kehräämöltä kutomolle. Rata rakennettiin samanaikaisesti Forssa-Jokioinen-Humppila radan kanssa, mutta ne eivät yhdistyneet toisiinsa. Radalla ajoi "sähköpässi" vuosina 1920-1960. 

Kutomossa valmistettiin kudelankoja sekä kankaita. Rakennuksen on suunnitellut englantilainen arkkitehti Edward Potts. Kehräämöä on laajennettu useasti. 

Tällä hetkellä kutomoalueella on eri-ikäisten rakennusten muodostava kaunis kokonaisuus. Kutomon vieressä on nykyään K-Citymarket ja siellä on monia muitakin kauppoja. Lista niistä on täällä. Kutomolla on nykyään ainakin Kutomon fysioterapia ja Terveystalo. Siellä on siis paljon hyvinvoinnin ja terveyden alan yrityksiä. Vanhalla Kutomolla oli ennen lastenmaailmakin, mutta nyt se on lopetettu. 

Tulevaisuudessa luultavasti syntyy lisää uusia yrityksiä tiloihin. Rakennuksia saatetaan jopa laajentaa, sillä Kutomo on hyvällä alueella. Teitä ja parkkipaikkoja varmasti laajennetaan ja lisätään alueelle, vaikka se ei ole kovin hyvä asia. Rakennuksia ei varmaankaan pureta.

Tekijät: Julia, Eelis ja Ilona

Lähteet:
http://www.piipunjuurella.fi/ (vanha kuva)
http://www.forssanmuseo.fi/kutomo_elaa/vanha_kutomo/
Ahonen Kaisa (1978): Forssan teollisuusympäristön taustaa
Leimu Pekka (1983): FORSSA - elämää tehtaan pillin mukaan

keskiviikko 20. toukokuuta 2015

Viksbergin kartano


Viksbergin kartanon päärakennus vuonna 1973. Paikalla on ollut rakennus ilmeisesti jo 1600-luvulla. Tila on kuulunut useille omistajille, mm. Jokioisten kartanon omistaja G. von Willebrandtille. A.W. Wahren osti kartanon vuonna 1852. Päärakennusta oli silloin juuri korjattu, mutta se uusittiin silti vuonna 1859. Alakerrassa oli kuusi lämmitettävää huonetta ja kaksi keittiötä, yläkerrassa kahdeksan lämmitettävää huonetta. Päärakennuksen lisäksi kartanoon kuului useita muita rakennuksia kuten navetta ja talli. Tontilla oli myös kuuluisa englantilaistyylinen maisemapuutarha. Päärakennus tuhoutui tulipalossa syksyllä vuonna 1978.


Sama paikka 22.4.2015. Kartanon päärakennuksesta ei ole enää merkkiäkään jäljellä. Joidenkin piharakennusten perustukset löytyvät vielä maastosta ja kartanon meijeri on vielä pystyssä, tosin pahoin palaneena. Puisto on pusikoitunut ja metsittynyt, mutta samalla siitä on tullut tärkeä paikka monille linnuille. Metsittyneessä puistossa elää tyypillisiä lehtolajeja, joille tällä seudulla olisi muuten varsin vähän elinalueita. Aluetta käytetään luvattomana kaatopaikkana.

20 vuoden kuluttua: Puisto on jätetty vihreäksi keitaaksi laajenevan kaupungin keskelle. Vanhimpia puita on kaadettu, mutta puistoa ei ole siistitty liikaa, jotta sen lehtomainen olemus säilyisi. Jätteiden vieminen Kiimassuolle on tehty maksuttomaksi, joten ihmisten ei tarvitse enää heitellä sohviaan tänne. Alue on nykyisin varsin miellyttävä.


Lähteet: 
http://www.piipunjuurella.fi/ (vanha kuva)
http://kaupunkipuisto.synergiafoxy.fi/ympahistoria_puistot.htm
Ahonen Kaisa (1978): Forssan teollisuusympäristön taustaa. Forssan Kirjapaino oy.

Viksbergin lammikoiden elämää 2015/7D + 7C


maanantai 18. toukokuuta 2015

Onko Kuhalan koulu ekologinen?

Selvitimme, että onko Kuhalan koulu oikeasti vihreä koulu kyselemällä opettajilta miten asiat oikeasti ovat.


Ensimmäisenä kävimme koulumme ruokalassa selvittämässä ylijäämäruuan kohtaloa. Kävi ilmi, että Kuhalan koulun ruokalassa ei ylijäämäruokaa mihinkään sijoiteta, sillä sitä jää niin vähän. Muilla paikkakunnilla sitä annetaan vähäosaisille, myydään eteenpäin polkuhinnoin tai vaikkapa myydään sikojen ruoaksi. Ainakin ruokala toimii siis hyvin ekologisesti.



Annika Tatterbachin mukaan koulumme opettajista kuusi tulee edes joskus kouluun pyörällä tai kävellen. Loput 30 matkaavat käyttäen moottoriavoneuvoja. Alle viidesosa kulkee siis käyttäen moottoriavoneuvoja.



Koulumme jätehuolto toimii hyvin. Annoimme rehtorille täytettäväksi kyselyn jätehuollosta ja kaikelle paitsi muoville, metallille, tekstiileille ja puujätteelle on kierrätyskorinsa. Nämä poikkeukset menevät luultavasti vain sekajätteen kautta kohti kaatopaikkoja.


Mitä koulussamme voitaisiin tehdä paremmin säästääksemme ympäristöä? Kuhalassa jätteille, kuten muoville ja metalleille, voisi olla kierrätysastiansa. Opettajat, jotka asuvat lähellä voisivat pyöräillä tai kävellä kouluun, eikä matkata näillä ympäristöä pilaavilla metallikopeilla. Ruokalassa ylijäämäruokaa voisi jonnekin sijoittaa, vaikka muutamalla ruokalitralla ei maapalloa pelasteta.