Harju Kaikulan pururadalla

Kuvassa on osa harjua Kaikulan pururadalta. Harjut ovat syntyneet kun jäätikkö kasasi hiekkaa ja soraa jäätikön railoihin ja tunneleihin. Kun jäätikkö suli ja jään reuna perääntyi, kaasaantuneet ainekset paljastuivat pitkinä ja mutkittelevina harjuina.

Savipelto Pilvenmäellä

Kuvassa on savipelto, joka on Pilvenmäellä. Savi on syntynyt jääkautisten jäätikköjokien tuomasta lietteestä.

Harju Saaren kansanpuistossa

Harju on jääkauden muodostuma. Harjut syntyivät kun jäätiköiden sulamisvedet kuljettivat hiekkaa joen pohjaan.

Heikan suppa

Suppa on harjualueelle syntynyt painanne. Suppa syntyy, kun jäälohkare sulaa, ja sen yläpuolella ollut maa-aines romahtaa. Supat voivat olla hyvin syviä ja leveitä. Suppaan saattaa syntyä järvi tai suo.

Tämä kuva on Heikalta.

Lamminkylän hiekkakuoppa

Kuvassa on Lamminkylässä sijaitseva Kukonharju, jossa on suuri hiekkakuoppa, koska harjusta saa paljon hiekkaa. Harjut ovat syntyneet kapessa railossa tai tunnelissa, jossa jäätikköseinät säätelivät kerrostumista.

Siirtolohkare pururadalla

Tämä on siirtolohkare,joka on Paavolan pururadalla. Kivi on tullu siheen jääkauden aikana mannerjään mukana.

Takapihallani oleva siirtolohkare

Kuvassa on iso kivi, joka sijaitsee Pikku-Muolaassa. Jää on voinut tuoda siirtolohkareen jopa 200 kilometrin päästä.

Kallio Makkaramäessä

Makkaramäessä oleva kallio on syntyny jääkauden aikana. Suurinta osaa kallioperästä peittää viimeisimmän jääkauden synnyttämä, muutamasta metristä jopa sataan metriä paksu maaperä, mutta paikoitellen kallioperä on näkyvissä.

Sammaleinen kallio Makkaramäessä

Makkaramäessä sijaitseva kallio on jääkauden jäännös. Jääkauden sulamisvedet ovat muokanneet ja hioneet kallioperää. Kallio on syntynyt mannerjäätiköntoiminnan mukana, kun mannerjäätikkö irrotti kallioperästä kerroksia eli kalliota. Aikojen saatossa kallioperä on muuttunut useiksi lohkoiksi.

Siirtolohkare kotipihalla

Kuvassa on iso kivi, eli siirtolohkare, joka on omassa kotipihassani. Jääkauden aikainen mannerjää on kuljettanut siirtolohkareen mukanaan kauaksi emokalliosta. Siirtolohkare tunnetaan myös nimellä hiidenkivi.

Harju Talsoilassa

Kuvassa on Harju, joka sijaitsee Talsoilassa. Harju on syntynyt jääkauden aikana jäätikön sisällä virranneen joen kerrostamana. Harjut kulkevat mannerjään mukaisesti. (luode - kaakko). 

Kallionuurteita Tammelassa

Kallionuurteet ovat syntyneet jääkaudella, kun kallioiden yli kulkenut jää on toiminut ikään kuin hiekkapaperina. Kuva on otettu Tammelassa, Hyypiönkalliolla.

Savinen Yhtiönkatu

Yhtiönkatu on rakennettu saven päälle. Jääkauden aikana savi tuli, kun jäävesi erotti saven moreenista ja kuljetti savea eteenpäin, koska savi on kevyttä.

Moreeni

Moreeni on jääkauden synnyttämä maalaji. Noin 48%, eli lähes puolet Suomen maapinta-alasta on moreenia. Moreeni kuuluu lajittumattomiin maalajeihin, eli siihen on sekoittunut useampaa eri maalajitetta.
          Jääkauden aikana mannerjää irrotti kalliosta kiviainesta ja kuljetti sitä mukanaan. Ajan myötä jää kulutti kiviainesta, ja teki siitä pienempää. Jään sulaessa muutkin maalajit sekoittuivat kiviaineksen kanssa ja muodosti moreenia.
          Huonon vedenläpäisevyyden takia kasvillisuus moreenilla on yleensä kuusi- tai sekametsää. Karkeimmilla moreeneilla mänty voi olla kuusta yleisempi.

Savea Kuhalan koulun pihassa

Savi on syntynyt, kun jäätikön sulamisvedet kuljettivat mereen osan jään sisällä olleesta maa-aineksesta.

Paavolan pururadan siirtolohkare

Siirtolohkare eli hiidenkivi on iso kivi, jonka mannerjää on kuljettanut mukanaan kauaksi emokalliosta.

Kallion uurteita Paavolassa

Kallioiden uurteet ovat syntyneet kun jääkauden loppuessa voimakas vesivirta vei mukanaan kiviä ja soraa. Vesivirran mukana kulkenet kivet raapivat kallioiden pintaan uurteita.

Vieremän harju

Harju on syntynyt jään sulaessa, kun sulavan jään välistä on kasaantunut hiekkaa yhdeksi isoksi kasaksi. Harjut ovat aina luode-kaakko-suuntaisia.
 

Talsoilan silokallio

Silokalliot ovat syntyneet kun paksu jää on hionut kallioihin uurteita kun ne ovat liikkuneet kallioiden päältä. Uurteet ovat melkein aina Luode - Kaakko suuntaisia, koska tämä on suunta, missä jäälohkareet siirtyivät.

Paavolan siirtolohkare

Tämä siirtolohkare sijaitsee Forssan Paavolan pururadalla. Sen on kulkenut mannerjäässä jääkaudella kauas emokalliosta.

Eriskummallinen kivi Liesjärvellä

Vesi on kuluttanut pehmeämpää mineraalia pois ja kovempi mineraali on jäänyt jäljelle.

Uurteita kalliossa

Tämä kuva kallion uurteista on otettu Pohjois-Forssassa Raitoolla.

Uurteet ovat syntyneet jääkaudella, kun painava jää, jonka pohjaan on kiinnittynyt moreenia, on mennyt sen yli. 

Pilvenmäen metsän siirtolohkare

Siirtolohkare syntyi kun jää mursi isommasta kalliosta paloja. Lohkareet lähtivät kulkeutumaan jään mukana eteenpäin ja jäivät paikoilleen kun jää suli.

Talsoilan silokallio ja uurteet

Jää hioi ja silotti kallioita. Jään mukana liikkuvat kivet kaivoivat kallioon luode - kaakko suuntaisia uurteita.

Linikkalan Siirtolohkare

Siirtolohkare eli hiidenkivi on iso kivi, jonka jääkauden aikainen mannerjää on kuljettanut mukanaan usein kauaksi emokalliosta.

Viksbergin luontoa 24.5.2016

Kasiluokkalaisten kuvakollaaseja koulun lähiympäristön luonnosta.

Kuvaamassa Kurkelanmäessä.

Isotalo uusiutuu

1929-1930 rakennettu puinen asuinrakennus Forssan osakeyhtiön Kutomon työntekijöille. Talossa oli yhteensä 36 huonetta. Forssa Viksbergissä sijaitsevaa rakennusta kutsutaan isoksi taloksi. Talossa oli tuolloinkin viemäri, sisä-wc:t ja toisen kerroksen huoneisto. Nykyajasta poiketen talo oli puulämmitteinen keskuslämmityksen sijaan ja hissiä ei ollut. Kuva on otettu 1976.

Nykyään taloa on remontoitu ja remontoidaan edelleen asuinnoiksi. Ensimmäiset neljä asuntoa ovat jo valmiit. Ulkoasu on pysynyt samana mutta, sitä on kunnostettu. Kuva on otettu 24.5.2016.


20 vuoden kuluttua talossa on edelleen asuntoja, jotka ovat asutettuina. Suunnitteilla saattaa olla jo uusi remontti.

Lähteet:
http://www.piipunjuurella.fi/imageinfo.php?id=23680&view=lres&prms=
http://yle.fi/uutiset/pala_forssan_tyolaishistoriaa_pelastettiin_uuteen_elamaan_isotalo_taas_arvossaan/7958843

Nora Minna Leena

Lounais-Hämeen osuusmeijeri

Osuusmeijerin punatiilinen tuotantorakennus on rakennettu 

vuosina 1904 - 1906 alunperin Wiksbergin kartanon 

meijeriksi. Rakennus on yhä tallella, eikä ole juurikaan 

muuttunut. Kuvan ajankohtaa ei tiedetä.

Meijerin tiloissa on vieläkin jonkinlaista toimintaa, mutta emme tiedä 

mikä yritys siellä toimii. Tiilirakennus on pysynyt ulkopuolelta lähes identtisenä, mutta ympäristö on muuttunut. 

20 vuoden kuluttua

Tiilirakennus on varmaankin samanlainen kuin nytkin, ehkä hieman huonommassa kunnossa vain. Epäilemme kuitenkin että yksikään yritys ei meijerissä ole, joten hylättynä se varmasti rapistuu nopeammin. 

Lähde:

http://www.piipunjuurella.fi/imageinfo.php?id=118434&view=lres&prms=

Ville ja Santeri

Kutomon Vanha Voimalaitos?

Kutomon voimalaitos valmistui vuonna 1924 Karl Lindahlin suunnitelmien mukaan. Se on Suomen vanhimpia säilyneitä voimalaitosrakennuksia. Valmistuessaan voimala oli hyvin edistyksellinen ja vuosien aikana sitä automatisoitiin ja uudistettiin. Voimalaitoksella tuotettiin energiaa tekstiilitehtaan tarpeisiin ja kaukolämpöä kaupungille vuoteen 2010 saakka. Kuvassa on voimalan tarvitsemia halkoja, joita kuljetettiin varastointialueelle. Vasemmalla näkyy noin 4,3 metrisiä puupinoja.


 
Nykyisin rakennuksen vasemmalla puolella on Prisma ja oikealla taas Citymarket. Vanhassa voimalaitoksessa on järjestetty kerran taidenäyttely. Kuva on otettu tiistaina 24.5.2016.

20 vuoden päästä puita on varmaan istutettu enemmän, mutta muuten maisema pysyy samana. Ehkä pientä kunnostusta on tehty rakennuksiin.  
Lähteet:

http://www.forssanmuseo.fi/kutomo_elaa/voimalaitos/
http://www.piipunjuurella.fi/imageinfo.php?id=130118&view=lres&prms=

Kutomo 30100 aivan mahtava olla

Vanhaksi kutomoksi kutsutaan vuonna 1878 valmistunutta englantilaisen Edward Pottsin suunnittelemaa tehdasrakennusta. Kuvassa näkyy Finlayson Kutomoalueen rakennuksia vanhan kutomon päädystä. Kutomolla kudottiin kankaita. Piha-alueella näkyy sähkörautatien raiteet.



Tämä kuva on otettu 24.05.2016. Nykyään siinä sijaitsee Kutomon liikuntakeskus. Vanhan kutomon tiloissa on myös hyvinvoinnin ja terveyden alalla toimivia yrityksiä.

Uskomme, että paikka ei muutu paljoakaan 20 vuoden sisällä.


Jere ja Veeti

Lähteet:
http://www.piipunjuurella.fi/imageinfo.php?id=5089&view=lres&prms=

Kekkosen vierailu Kutomolla

Kuva on otettu 16.4.1969, jolloin Urho Kekkonen oli vierailemassa Finlayson-Forssan kutomossa, viimeistämössä ja muovitehtaalla. Viimeistämön laajennustyömaa jää oikealle. Kekkonen tuli myöntämään Finlayson-Forssalle vientipalkinnon 1968.

Kuva on otettu 24.5.2016. Nykyisin Finlayson-Forssan kutomon tiloissa on Kutomon Fysioterapia ja Liikuntakeskus. Viimeistämö on oikealla.

20 vuoden kuluttua Kutomon tiloissa on vieläkin Fysioterapia ja Liikuntakeskus. Viimeistämön ja muovitehtaan rakennukset otetaan käyttöön uudelleen, jollekin yrityksille.

http://www.forssanmuseo.fi/kutomo_elaa/
http://www.piipunjuurella.fi/

Kutomo - August Borgströmin medaljonki

Kutomon päärakennus vuonna 1902. August Borgström seurasi A.W. Wahrenia tekstiilitehtaiden johtajana. Rakennuksen  pääoven yläpuolelle sijoitettiin hänen muistona medaljonkin. Ihmiset olivat silloin sitä juhlimassa. August Borgström oli opiskellut ulkomailla. Hän oli edistyksellinen tehtaanjohtaja. Hän toi Suomeen uusimmat puuvillateollisuuden tekniset keksinnöt. Työntekijät tykkäsivät hänestä, koska hän paransi elinoloja. August lyhensi työviikkoa, rakensi asuntoja ja tuki kansanopetusta.

Sama paikka 24.05.2016. Nykyisessä kutomossa on erilaisia yrityksiä esimerkiksi jumppasaleja ja terveystalo. Torni rakennettiin myös korkeammaksi.

20 vuoden kuluttua: Rakennusta voisi vielä laajentaa ja lisätä muita yrityksiä

Lähteet
http://www.kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat/?iid=193
http://www.piipunjuurella.fi/ (vanha kuva)

Viimeistämö

Tässä kuvassa on vesitorni ja viimeistämö, jossa painettiin kankaita, joita valmistettiin viimeistämön paino-osastolla. Kuvan ottoajasta ei ole tietoa.

Kuva on otettu 24.5.2016. Paikalle rakennettiin uusi silta pari vuotta sitten. Viimeistämössä on nykyään joitakin yrityksiä.

20 vuoden kuluttua rakennuksia on remontoitu vähäsen ja rakennusten ympärille on kasvanut puita.

Prisman silta silloin ja nyt.

Tässä on Forssan vanha kutomo. Rakennusten välissä näkyy silta-käytävä, jota kutsuttiin huokausten sillaksi. Käytävä yhdisti kutomorakennuksen. Siellä kuljetettiin kankaita viimeistämöön 1960-luvulle asti, kunnes siltakäytävä purettiin. Kuva on otettu siis joskus ennen 1960-lukua.

Tässä paikka on nykyään. Kuva on otettu 24.5.2016. Toiselle puolelle on kasvanut puita vanhan rakennuksen tilalle, joka on purettu. Siltaa on uudistettu ja korjattu. Huokausten silta vanhan kutomon toiselle puolelle on purettu. Uusi kutomo on nykyään K-Citymarket ja kyseinen kuva on otettu voimalaitoksen parkkipaikalta. Parkkipaikan takana on Prisma.

20 vuoden päästä luulisimme, että uusi kutomo toimii edelleen jonakin kauppana. Uskoisimme, että rakennuksia ei pureta enää hirveästi kyseisellä alueella.

Kulkureitti

Vanha kutomo oli tehdasrakennus, joka rakennettiin vuoden 1877 suuren tehdaspalon jälkeen. 1800-1900 luvuilla rakennusta laajennettiin ja korotettiin useampaan kertaan. Siellä kudottiin langasta -60 luvulle asti, sen jälkeen siellä toimi mm. trikoo- ja tekoturkis-osastot. Käytävä joka yhdisti vanhan kutomorakennuksen ja viimeistämön toiset kerrokset. Reittiä käyttäen siirrettiin kutomosta viimeistämön puolelta raakakangasta.

Nyt tiloissa on vuodesta 2012 hyvinvoinnin ja terveyden alalla toimivia yrityksiä. Luultavasti toimitilat pysyvät samoissa käytöissä. Kuva on otettu tiistaina 22 toukokuuta vuonna 2016.


Lähteet: http://www.piipunjuurella.fi/imageinfo.php?id=6773

              http://www.forssanmuseo.fi/kutomo_elaa/vanha_kutomo/

Forssan automaattikutomo

Kuva on otettu vuonna 1950-1960. Finlayson-Forssa Oy:n automaattikutomon toiminta käynnistyi vuonna 1951. Kutomo oli valmistuessaan Pohjoismaiden suurin ja Euroopan uudenaikaisimpien ja suurimpien joukossa. Siellä oli enimmillään lähes 1500 kutomokonetta, jotka valmistivat kodintekstiilejä, sisustus- ja vaatetuskankaita. Rakennuksen suunnittelivat professori H.O. Hannelius ja arkkitehti Bertel Strömmer Tampereelta.

Kuva on otettu 24.5.2016. Finlaysonin automaattikutomorakennuksessa avattiin Keskon kauppakeskus loppuvuodesta 2001. Kauppakeskuksen veturina toimii Citymarket-tavaratalo. Muita kauppoja ovat esimerkiksi Intersport ja Seppälä.

20 vuoden kuluttua paikalla on edelleen K-Citymarket-tavaratalo. Pienemmät liikkeet ovat saattaneet poistua tai vaihtua.

http://www.piipunjuurella.fi/imageinfo.php?id=12090&view=lres&prms=
http://www.forssanmuseo.fi/kutomo_elaa/automaattikutomo/
http://www.kesko.fi/media/uutiset-ja-tiedotteet/lehdistotiedotteet/2001/forssan-kutomon-kauppakeskus-avataan-torstaina/

PAIKALLINEN LIIKENNE

Kävin tutkimassa Forssan liikennettä ja sitä kuinka moni käyttää kypärää, kuinka moni noudattaa liikennevaloja ja kuinka moni noudattaa kävelijöiden liikennevaloja, tämän lisäksi haastattelin isääni ja siskoani, sekä otin kuvia aiheesta.

Moniko käyttää kypärää:

Vain yksi seitsemästätoista näkemästäni pyöräilijästä käytti kypärää.

Mielestäni kypärän käyttö on kannattavaa ja halpa henkivakuutus. Jos kaadut ja sinulla ei ole kypärää kallosi voi murtua pahasti, kun taas kypärä päässäsi vaimentaa iskua ja saatat selvitä lievällä aivotärähdyksellä.

Moniko noudattaa kävelijöiden liikennevaloja:

Vain kolme kahdestakymmenestäkahdeksasta kävelijästä käveli päin punaisia.

Onneksi vain pieni osa ihmisistä kävelee päin punaisia. Jos suurempi osa ihmisiä ei noudattaisi liikenteessä sääntöjä ihmiskuolleisuus saattaisi kasvaa suuresti. Kun noudattaa liikenne sääntöjä voi ainakin olla itse aiheuttamatta vaaratilanteita tai vahinkoa itselleen tai muille.

Moniko noudattaa liikennevaloja:

Onneksemme suurin osa noudattaa liikennevaloja.

Kun tutkin tätä aihetta ihmettelin miksi yksi autoista ajoi punaisiin valoihin ensin pysähtyen, mutta sitten ajaen päin punaisia. Kaksi autoa ajoi "vanhoihin vihreisiin" eli keltaisiin.

Haastattelin Forssan liikenteestä miestä, joka on 49-vuotias:

"Forssan liikenne on epäkypsää, monikaan ei noudata aluenopeusrajoitusta. Tämän ongelman voisi parantaa lisäämällä liikenteen valvontaa ja puuttumalla ylinopeuksiin. Poliisit eivät puutu kovinkaan usein kaupungissa ylinopeuksiin. Itse pyrin liikenteessä noudattamaan nopeusrajoituksia ja huomioimaan kevyen liikenteen. Kevyt liikenne huolestuttaa, sillä noin 10-13-vuotiaat pojat ajelevat pyörillänsä päin punaisia."

Haastattelu kysymykset:

Millaista Forssan liikennekäyttäytyminen mielestäsi on?
Miten sitä voisi parantaa?
Miten itse käyttäydyt liikenteessä?

Haastattelin pyöräilystä tyttöä, joka on 11-vuotias:

"Käytän aina kypärää pyöräillessäni, en halua kaatuessani että kalloni murtuu. Yleensä en taluta pyörää suojatien yli, talutan vain jos autoja on lähellä tai auto on päästämässä minua yli. Pyöräilen sillä puolella tietä jolla auotot tulevat takaani."

Haastattelu kysymykset:

Käytätkö kypärää kun pyöräilet?
Talutatko pyörän suojatien yli?
Pyöräiletkö oikealla puolella tietä?

KUVIA AIHEESTA:

Pyöräilijä kypärän kanssa.

Pyöräilijä ilman kypärää.

Pyöräilykypärä.

Pyörä.