Syrjänharju

Harju on syntynyt siitä kun mannerjää on sulanu ja virran mukana on kulkenut hiekaa ja soraa.

Suppa Forssan sydämessä

Kaikille varmastikin tuttu lätäkkö urheilukentän vieressä on suppa.

Lammi on suppa

Lamminranta on jääkauden aikainen suppa, joka on ollut kuoppa ja sulamisaikana se täyttyi vedellä.

Pispamäen metsä

Pispanmäellä kasvaa metsä, jonka pohja on moreenia. Moreeni syntyi kivikaudella, kun jää kasasi erikokoista kiviainesta.

Kassimäen metsien alla on moreenia

Kassimäen metsät kasvavat moreenipohjalla. Moreeni on jääkauden aikana sekoittuneita kiviaineksia ja eri kokoisia kiviä. Suomen maaperästä suurin osa on moreenia.

Siirtolohkare Paavolassa

Jääkaudella jäätikkö kuljetti jättimäisiä siirtolohkareita pitkiäkin matkoja. Tämän kuvassa olevan siirtolohkareen voi löytää Forssan Paavolasta. (jos se edes tulee tähän, hieman ongelmia)

Siirtolohkare Hunnarin metsikössä

Kuvassa siirtolohkare, jonka jää on oletettavasti tuohon tuonut etenemisvaiheessaan. Kyseinen möhkäle löytyy Hunnarin metsästä. Jotta kiven koosta saisi jonkinlaisen mielikuvan, on Masai parkkeerattu sen viereen nojailemaan. Kuvan Husky ja Joona eivät liity tapaukseen.

Siirtolohkare

Siirtolohkareet ovat jääkauden paksun jään irroittamia isoja kivilohkareita, joita mannerjää kuljetti mukanaan.
Tämä siirtolohkare on Tölön puiston viereisestä metsästä.

Moreenia Viksbergissä

Moreeni on syntynyt jään etenemisvaiheessa, on hyvä kasvualusta puille. Moreenia on helppo löytää ja löytyy joka kaupungista.

Kallion uurteet Talsoilassa

Talsoilassa kuvattu.

Moreenia Hunnarilla

Jääkauden aikana jää irrotti kalliosta kiviainesta ja liikutti sitä. Jäätikkö kulutti ja hienonsi sitä. Moreenia löytää melkein joka puolelta.

Tölön savipelto

Tölön savipelto. Savi on kivennäismaalaji. Savi on syntynyt, kun jäätikön sulamisvedet kuljettivat mereen osan jään sisällä olleesta maa-aineksesta.

Mäkilammin plankton

Seiskaluokkalaiset tutkivat planktonia. Vesinäyte haettiin 20.9.2014 Vieremän Mäkilammista, joka on lievästi rehevä lampi.

Esimerkkejä oppilaiden mikroskooppilöydöksistä:

Kasviplanktoniin kuuluvia leviä.

 Vesikirppu.

Ripsieläimiin kuuluvia ripsikelloja.

 Rataseläin

Siirtolohkare Talsoilassa

  Siirtolohkare on mannerjään kuljettama iso lohkare eli kivi. Kivet ovat voineet kulkeutua lopullisille paikoilleen jopa satoja kilometrejä. Kuvien lohkareet sijaitsevat vierekkäin Talsoilassa, Forssassa.

Siirtolohkare Kalliomäessä

Kalliomäessä Mäkikadulla sijaitsee yksi siirtolohkare. Siirtolohkareet ovat jääkaudella mannerjään kuljettamia isoja kiviä.

Siirtolohkareet Korkeavahassa

Korkeavahassa sijaitsevat siirtolohkareet. Siirtolohkare on kivi, jonka mannerjää on kuljettanut uudelle paikalle.

Siirtolohkare Viksbergin metsässä

Siirtolohkare Viksbergin metsässä. Jää on saattanut kuljettaa tätä suurta kiveä jopa satoja kilometrejä.

Siirtolohkare Koijärvellä

Suonpäässä, Koijärven rannalla sijaitseva siirtolohkare on mannerjään kuljettama suuri kivi. Siirtolohkare on noin 1,30 metriä korkea ja noin 2 metriä leveä.

Silokallio

Silokalliota Häiviäntien metsässä. Silokallio on tasaista kalliopintaa, jossa on usein myös uurteita. Se syntyy, kun jään alla kulkevat maa-ainekset hiovat sitä. Uurteet kulkevat aina luode-kaakko suunnassa.

Mäkilammi on suppa

Mäkilammi sijaitsee Vieremässä. Mäkilammi on suppa, joka on syntynyt jääkauden sulamisvaiheen aikana. Se on muodostunut kun hiekan sisään jääneet jäälohkareet ovat sulaneet ja on sen tuloksena on tullut kuoppa.

Siirtolohkare Jokioisilla

Jokioisilla pururadan varrella sijaitsee siirtolohkare eli suuri kivi, jonka mannerjää on kuljettanut mukanaan uudelle paikalle. Mannerjää kuljetti siirtolohkareita jopa satoja kilometrejä.

Kuuston harju

Kuvassa oleva harju sijaitsee Kuuston hiekkamontulla. Harjut ovat syntyneet jääkauden sulamisvaiheen aikana. Jäätikköjoet kuljettivat soraa ja hiekkaa, jotka muodostivat kohouman. Harjut toimivat myös vedenjakajina.

Iso-Hunnari

Iso-Hunnarin maaperä on soraa ja hiekkaa. Siellä on paljon mäntyjä. Iso-Hunnari on osa harjua, mutta sitä on suurennettu vielä laskettelu rinteen takia.

Sortohaan savipellot

Jää kausi jakoi maalajit erillaisiin raekokoihin. Sortohakaan muodostuo hedelmällisiä savipeltoja joissa on myöskin siirtolohkareita ja silokalliota. Sortohaan peltojen laidoilta löytyy myös havupuita ja maaperä on moreenia.

Moreeni ja metsä

Paavolassa on paljon moreenia ja sen päällä kasvaa havumetsää. Se syntyi jääkaudella ja on yksi jään etenemisen merkeistä. Moreeni syntyi, kun jää irrotti, kuljetti ja kasasi erikokoista kiviainesta. Moreeni on Suomen yleisin maalaji ja se peittää paljon Suomen kallioperää. Moreenia on Suomen maapinta-alasta jopa 48%.

Kassimäen siirtolohkare

Siirtolohkare Kassimäen kallion päällä Tammelassa, pari sataa metriä Forssan rajasta. Siirtolohkareet ovat isoja kiviä, joita mannerjää kuljetti mukanaan.