Forssan maalajit

Liejusavea Viksbergissä.

Forssan keskusta on pääasiassa savea, mutta Paavolassa ja Talsoilassa on myös moreenia. Kaikulan kuntorata on tehty hiekkapohjalle, mutta suurin osa asutuksesta saven päälle. Myös Vieremän asutus on rakennettu savipohjalle. Kiimassuon eteläpuoliset metsäalueet ovat moreenia ja suot turvetta.

Teksti: Vanessa
Kuva: Annika

Lounais-Hämeen harjut

Harjut ovat syntyneet siten, kun jää on alkanut sulaa, niin sulamisvesi on kuljettanut maa-ainesta, joka on kasaantunut ja muodostanut harjuja. Harjujen maa-aines on lajittunutta, joka tarkoittaa, että siinä ei ole sekaisin erikokoista ainesta vaan samankokoiset ainekset muodostavat kerroksia. Pohjimmaisena ovat isot, pyöreät kivet.

Lounais-Hämeessä on harjujakso, joka alkaa Tammelan Syrjänharjuna, jatkuu Forssassa Linikkalanharjuna ja Jokioisilla Kukon- ja Kirmunharjuna.

Teksti: Tatu P

Syrjänharju

Harju on syntynyt siitä kun mannerjää on sulanu ja virran mukana on kulkenut hiekaa ja soraa.

Suppa Forssan sydämessä

Kaikille varmastikin tuttu lätäkkö urheilukentän vieressä on suppa.

Lammi on suppa

Lamminranta on jääkauden aikainen suppa, joka on ollut kuoppa ja sulamisaikana se täyttyi vedellä.

Pispamäen metsä

Pispanmäellä kasvaa metsä, jonka pohja on moreenia. Moreeni syntyi kivikaudella, kun jää kasasi erikokoista kiviainesta.

Kassimäen metsien alla on moreenia

Kassimäen metsät kasvavat moreenipohjalla. Moreeni on jääkauden aikana sekoittuneita kiviaineksia ja eri kokoisia kiviä. Suomen maaperästä suurin osa on moreenia.

Siirtolohkare Paavolassa

Jääkaudella jäätikkö kuljetti jättimäisiä siirtolohkareita pitkiäkin matkoja. Tämän kuvassa olevan siirtolohkareen voi löytää Forssan Paavolasta. (jos se edes tulee tähän, hieman ongelmia)

Siirtolohkare Hunnarin metsikössä

Kuvassa siirtolohkare, jonka jää on oletettavasti tuohon tuonut etenemisvaiheessaan. Kyseinen möhkäle löytyy Hunnarin metsästä. Jotta kiven koosta saisi jonkinlaisen mielikuvan, on Masai parkkeerattu sen viereen nojailemaan. Kuvan Husky ja Joona eivät liity tapaukseen.

Siirtolohkare

Siirtolohkareet ovat jääkauden paksun jään irroittamia isoja kivilohkareita, joita mannerjää kuljetti mukanaan.
Tämä siirtolohkare on Tölön puiston viereisestä metsästä.

Moreenia Viksbergissä

Moreeni on syntynyt jään etenemisvaiheessa, on hyvä kasvualusta puille. Moreenia on helppo löytää ja löytyy joka kaupungista.

Kallion uurteet Talsoilassa

Talsoilassa kuvattu.

Moreenia Hunnarilla

Jääkauden aikana jää irrotti kalliosta kiviainesta ja liikutti sitä. Jäätikkö kulutti ja hienonsi sitä. Moreenia löytää melkein joka puolelta.

Tölön savipelto

Tölön savipelto. Savi on kivennäismaalaji. Savi on syntynyt, kun jäätikön sulamisvedet kuljettivat mereen osan jään sisällä olleesta maa-aineksesta.

Mäkilammin plankton

Seiskaluokkalaiset tutkivat planktonia. Vesinäyte haettiin 20.9.2014 Vieremän Mäkilammista, joka on lievästi rehevä lampi.

Esimerkkejä oppilaiden mikroskooppilöydöksistä:

Kasviplanktoniin kuuluvia leviä.

 Vesikirppu.

Ripsieläimiin kuuluvia ripsikelloja.

 Rataseläin

Siirtolohkare Talsoilassa

  Siirtolohkare on mannerjään kuljettama iso lohkare eli kivi. Kivet ovat voineet kulkeutua lopullisille paikoilleen jopa satoja kilometrejä. Kuvien lohkareet sijaitsevat vierekkäin Talsoilassa, Forssassa.

Siirtolohkare Kalliomäessä

Kalliomäessä Mäkikadulla sijaitsee yksi siirtolohkare. Siirtolohkareet ovat jääkaudella mannerjään kuljettamia isoja kiviä.

Siirtolohkareet Korkeavahassa

Korkeavahassa sijaitsevat siirtolohkareet. Siirtolohkare on kivi, jonka mannerjää on kuljettanut uudelle paikalle.

Siirtolohkare Viksbergin metsässä

Siirtolohkare Viksbergin metsässä. Jää on saattanut kuljettaa tätä suurta kiveä jopa satoja kilometrejä.

Siirtolohkare Koijärvellä

Suonpäässä, Koijärven rannalla sijaitseva siirtolohkare on mannerjään kuljettama suuri kivi. Siirtolohkare on noin 1,30 metriä korkea ja noin 2 metriä leveä.

Silokallio

Silokalliota Häiviäntien metsässä. Silokallio on tasaista kalliopintaa, jossa on usein myös uurteita. Se syntyy, kun jään alla kulkevat maa-ainekset hiovat sitä. Uurteet kulkevat aina luode-kaakko suunnassa.

Mäkilammi on suppa

Mäkilammi sijaitsee Vieremässä. Mäkilammi on suppa, joka on syntynyt jääkauden sulamisvaiheen aikana. Se on muodostunut kun hiekan sisään jääneet jäälohkareet ovat sulaneet ja on sen tuloksena on tullut kuoppa.

Siirtolohkare Jokioisilla

Jokioisilla pururadan varrella sijaitsee siirtolohkare eli suuri kivi, jonka mannerjää on kuljettanut mukanaan uudelle paikalle. Mannerjää kuljetti siirtolohkareita jopa satoja kilometrejä.

Kuuston harju

Kuvassa oleva harju sijaitsee Kuuston hiekkamontulla. Harjut ovat syntyneet jääkauden sulamisvaiheen aikana. Jäätikköjoet kuljettivat soraa ja hiekkaa, jotka muodostivat kohouman. Harjut toimivat myös vedenjakajina.

Iso-Hunnari

Iso-Hunnarin maaperä on soraa ja hiekkaa. Siellä on paljon mäntyjä. Iso-Hunnari on osa harjua, mutta sitä on suurennettu vielä laskettelu rinteen takia.

Sortohaan savipellot

Jää kausi jakoi maalajit erillaisiin raekokoihin. Sortohakaan muodostuo hedelmällisiä savipeltoja joissa on myöskin siirtolohkareita ja silokalliota. Sortohaan peltojen laidoilta löytyy myös havupuita ja maaperä on moreenia.

Moreeni ja metsä

Paavolassa on paljon moreenia ja sen päällä kasvaa havumetsää. Se syntyi jääkaudella ja on yksi jään etenemisen merkeistä. Moreeni syntyi, kun jää irrotti, kuljetti ja kasasi erikokoista kiviainesta. Moreeni on Suomen yleisin maalaji ja se peittää paljon Suomen kallioperää. Moreenia on Suomen maapinta-alasta jopa 48%.

Kassimäen siirtolohkare

Siirtolohkare Kassimäen kallion päällä Tammelassa, pari sataa metriä Forssan rajasta. Siirtolohkareet ovat isoja kiviä, joita mannerjää kuljetti mukanaan.

Viksbergin lammikoiden elämää

Created with Padlet

Forssan historiaa

Kehräämö ja Kutomo

Ruotsalaissyntyinen Axel Wilhelm Wahren perusti vuonna 1847 puuvillakehräämön Forssaan Loimijoen rannalle. Tehtaan toiminta alkoi 1849 ja se sai nimekseen Forsan Pumpuli Kehruu Pajasto. Wahren perusti vajaan kilometrin päähän kehräämöstä kutomon, jota alettiin rakentamaan vuonna 1854. Lopulta kehräämö ja kutomo yhdistyivät Forssan Osake Yhtiöksi. Kehräämön tehdas lopetti toimintansa vuonna 1981. Vuotta myöhemmin kaupunki osti kehräämöalueen. Nykyisin se on monipuolisessa käytössä mm. kuvataidekoulu, musiikkiopisto ja muutamia erilaisia yrityksiä toimii siellä.

Kutomon rakennuksia

Kutomoa

Kutomon tehtaan entinen päärakennus,
nykyinen yrityskeskus

Entinen lankavärjäämö

Entinen puuvillakehräämö,
nykyisin ravintola ja Wahren opisto

Entinen puuvillamakasiini, nykyinen museo

Ravintolalaiva Jannu on ollut jykevästi paikoillaan Loimijoessa
Kehräämön alueella jo yli viisitoista vuotta

 
Yhtiönpuisto

Wahrenin puisto eli Yhtiönpuisto, aiemmin nimeltään Tehtaanpuisto. Puisto sijaitsee Forssan keskustassa. Puiston nimet tulevat Forssa-yhtiön, lähellä puistoa toimineen tehtaan ja tehtaan perustajan Axel Wahrenin mukaan. Puistoa alettiin rakentamaan 1800-luvun puolivälissä heti kehräämön perustamisen jälkeen. Yhtiönpuisto on kulttuurihistoriallinen englantityyppisesti rakennettu puisto. Puistossa kasvaa vuorijalavia, puistolehmuksia, metsätammia ja puistossa on myös oleskelualue. Forssan klubi ja Tehtaankoulu ovat kulttuurihistorillisesti merkittäviä rakennuksia, jotka sijaitsevat puiston laidoilla. 

Tänä kesänä puistoa uudistetaan ja
 vanha suihkulähde lähtee vaihtoon

Forssan nähtävyyksiä

Kirkko

Forssan kirkko valmistui 1917 sisällissodan keskelle. Se vihittiin käyttöönsä 15.9.1918. Jo pitkään forssalaiset olivat halunneet omaa kirkkoa ja seurakuntaa. Vasta useiden kokousten ja tarmokkaiden valmistelujen jälkeen kirkon rakentaminen toteutui. Erityisesti vapaaherra Palmen vei hanketta eteenpäin ja järjesteli Forssa-Yhtiöltä lahjoituksia. Yhtiön avulla oli saatu jo hautausmaa-alue vuonna 1909, kappeli sinne Rudolf Meyerin lahjoittamana 1910 sekä pappila rakennetuksi tulevan kirkon viereen 1911.

Forssan kirkko 2014

Pappila ja kirkontorni

Ankkalampi

Ankkalammen puistoalue on melkein 10 tuhanenn neliön suuruinen alue keskustassa torin ympärillä. Siellä on forssalaiseen tehdashistoriaan liittyen kehrääjätyttöpatsas, joka kukitetaan joka kesä. Lammessa uiskentelee kesäisin myös joutsen pariskunta. Puistossa on myös iso pumpattava kaivo, josta saa juotavaksi kelpaavaa vettä.

Ankkalampi, joutsenpariskunta ja komea suihkulähde

 

Kehrääjätyttöpatsas, takana Ankkalampi

Ankkalammen kaivo

Paavola-syrjässä

Paavolan pururata

Paavola sijaitsee luoteis Forssassa keskustasta nähden. Se on noin 3 kilometrin päässä keskustasta, mutta autoteitse keskustaan on 5 kilometriä. Paavolassa on 1000-2000 asukasta, ja se on kokoajan kasvanut vuoden 1982 asuntomessuista lähtien. Se on noin 5 kilometrin päässä keskustasta Tyypillistä Paavolassa on oma- ja rivitalot, sillä kerrostaloja ei ole montaa. Harvat kerrostalot ylettyvät vain 3 kerroksen korkeuteen.

Minun mielestäni Paavola on rauhallinen, ja hyvä asuinpaikka. Se ei ole kauhean kaukana keskustasta, mutta tiet sinne kiertävät niin kaukaa että se ajatellaan olevan syrjässä. Autokeitaalle on Paavolan perältä matkaa noin 500 metriä pyöräteitä liikkuen, mutta autolla reitti saattaa venyä 4 kilometriin. Lenkkeily- ja urheilualueita löytyy Paavolasta pelkästään oman kotiovensa avaamalla, ja leikkipuoistojakin on useita. Se sopeutuu siis todella hyvin lapsiperheille, sillä lähin koulu Paavolasta on Talsoilan koulu, jonne matkaa on pyöräteitse noin 1 kilometri.

Paavolan läpi kulkeva Koivumäentie.

Tervetuloa asumaan rauhaisaan Paavolaan! Täällä ei melu haittaa! Keskustaan on muutama kilometri ja virkistysalueet kiven heiton päässä! Komeat omakotitalot myynnissä nyt, osta omasi!

Lounais-Hämeen kansallispuistot

Created with Padlet

Created with Padlet