Saksanrimpi

Saksanrimpi on iso kuoppa missä on suota ja puita. Se sijaitsee Heikan koulun lähellä.  Se syntyi kun jäätikön sulamisvirtojen kuljettama jäälohkare suli ja sen yläpuolella oleva maa-aines romahti. Maan kosteus aiheutti suon syntymisen. Suot syntyvät sisämaassa yleensä kahdella tavalla: metsämaan soistuessa tai järvien kasvaessa umpeen. Saksanrimmen keskellä oleva lampi on kasvamassa umpeen ja siksi soistumassa.

Karttalinkki

Oskari ja Sonja

Nummen sorakuoppa

Harjujen maa-aines on lajittunutta, mikä tarkoittaa, että erikokoiset kivet muodostavat kerroksia. Pohjimmaisia kivilajeja ovat suuret pyöreät kivet. Niiden päälle on kerrostunut soraa ja päälimmäisenä on hiekkaa.

Harjuista otetaan paljon hiekkaa ja soraa rakentamiseen. Tämä vahingoittaa luonnontilassa olevia harjuja. Tämän ehkäisemiseksi on laadittu harjujensuojeluohjelma. Harju valitaan suojeluun, jos se on tyypillinen, monipuolinen ja harvinainen. Tällöin se on rauhoitettu eikä siihen saa kajota ottamalla hiekkaa tai soraa.

Karttalinkki


 Nummen sorakuoppa 

Lähteet: Harjujensuojeluohjelma, Ympäristöministeriö

Nelli & Charlotta

Tekopohjavesialtaat

Forssan imeytysaltaat sijaitsevat Kuustossa, Nummen sorakuopalla. Niitä käytetään jos pohjaveden määrä ei ole riittävä ja joudutaan valmistamaan tekopohjavettä. Tekopohjavesi on pohjavettä johon on lisätty käsittelemätöntä tai esikäsiteltyä pintavettä. Forssassa sen valmistamiseen tarvittava pintavesi on tarkoitus ottaa Kaukjärvestä.

Forssan vesijohtovesi on peräisin Vieremänharjun pohjavedenottamoista. Forssassa pohjavedenottamot sijaitsevat Vieremässä ja Linikkalassa.

Karttalinkki

Lähteet:
http://vesihuoltolaitos.bootti.net/DowebEasyCMS/?Page=vesi ja http://fi.wikipedia.org/wiki/Tekopohjavesi

Teksti: Kia ja Topi

Nummen vanha kaatopaikka

 

Nummen kaatopaikka toimi viimeksi vuonna 1968. Se kunnostettiin vuonna 2009, koska maaperä oli pilaantunut raskasmetalleilla esimerkiksi lyijyllä ja kuparilla. Jätteet olivat vain parin metrin päässä pohjavedestä. Se kunnostettiin massanvaihtona, jonka aikana kaatopaikka-alueelta poistettiin yhteensä 114 576,2 tonnia pilaantunutta jätteen saastuttamaa maata.

Kaikkia harjuja uhkaa vaara, soran ja hiekan ottaminen sekä yhdyskuntarakentaminen ovat tuhonneet Suomen harjuja. Harjuja pyritään suojelemaan hiekan- ja soranottokielloilla sekä nimittämällä niitä suojelualueeksi.

 KARTTALINKKI

Pallokentän metsä

8d tutustui Viksbergin pallokentän viereisen metsän kasvillisuuteen.
Karttalinkki


PUUKERROS

Metsän yleisimmät puulajit ovat mänty ja kuusi. Muita metsässä kasvavia puulajeja ovat mm. haapa, harmaaleppä, hieskoivu, rauduskoivu, pihlaja, kataja, paju ja lehmus.

rauduskoivu

KENTTÄKERROS

Yleisin kenttäkerroksen laji on mustikka. Muita lajeja ovat puolukka, ketunleipä, kielo, saniainen, kanerva, metsälauha, maitohorsma, valkovuokko ja metsäkurjenpolvi.

ketunleipä eli käenkaali

POHJAKERROS/SAMMALET 

Metsän yleisimmät sammalet ovat seinäsammal ja kerrossammal. Muita metsässä kasvavia sammaleita ovat palmusammal, kynsisammal, sulkasammal ja rahkasammal.

rahkasammal

POHJAKERROS/JÄKÄLÄT

Metsän jäkäliä ovat hirvenjäkälä, nahkajäkälä ja torvijäkälät. Yleisin jäkälä on hirvenjäkälä.

 hirvenjäkälä

tekstit ja kuvat: 8d:n oppilaat

Puhdistamon metsä

8b tutustui Forssan jätevedenpuhdistamon läheisen metsän kasvillisuuteen.

Karttalinkki

PUU- JA PENSASKERROS

Metsän yleisimmät puut ovat kuusi ja mänty. Metsässä kasvaa myös pihlaja, koivu, tammi, vaahtera, tuomi ja harmaaleppä. Siellä kasvaa myös vadelma- ja taikinamarjapensaita.

 Puukerrosta

KENTTÄKERROS

Metsän yleisimmät kenttäkerroksen kasvit ovat mustikka ja ketunleipä. Muita kenttäkerroksen kasveja ovat puolukka, metsäalvejuuri, sananjalka, oravanmarja ja metsälauha. Metsän reunassa kasvaa metsämansikka, piharatamo, nokkonen ja voikukka.


POHJAKERROS

Metsän yleisimmät sammallajit ovat seinäsammal, rahkasammal ja kerrossammal. Muita metsän sammallajeja ovat niittyliekosammal, metsäliekosammal, sulkasammal, kynsisammal ja karhunsammal.

Kynsisammalta

Tekstit ja kuvat: 8b:n oppilaat