Kaukjärvi, Tammela

     Kaukjärvi sijaitsee Tammelan ja Forssan rajalla, kuuluen Kokemäenjoen vesistöön. Kaukjärvi on n. 7m pitkä luode-kaakko suunnassa ja n.600 metriä leveä koillinen-lounas suunnassa. Kaukjärvi on 80 metriä merenpinnan yläpuolella, ja syvin kohta on peräti 20m. Kaukjärven ympärillä on erillaisia mökkejä ja taloja, tehtaitakin löytyy läheisyydestä.
     Kaukjärven rannat ovat jyrkkiä, ja vesi sakeaa. Tämän takia Kaukjärven kasvillisuus on vähäinen, jolloin niistä ei ole haittaa virkistyskäytölle. Kaukjärvi on keskellä asutusta joka tekee suojelemisesta hankalaa, mutta Kaukjärven vesi on vielä hyvää, kaloja ei kuole hapettomuuteen ja särkikalakanta ei ole järin korkea.

Lähteet:

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/

http://www.tammelanjarvet.fi/LightNEasy.php?page=kaukjarvi

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaukaj%C3%A4rvi_(j%C3%A4rvi 

Pehkijärvi, Tammela

Karttalinkki

Pehkijärvi kuuluu Kokemäenjoen vesistöön. Sen pituus on luode-kaakko -suunnassa on 4,99 kilometriä ja pohjois-etelä -suunnassa leveimmässä kohdassa 580 metriä. Sen korkeus merenpinnasta on 105,6 metriä. Järven itärannalla on paljon asutusta, länsipuolella ei lainkaan. Järven ympärillä on paljon peltoja.

Pehkijärvi on kokonaan suojelualuetta, mutta kalastus ja metsästys ovat sallittuja. Se on myös arvokas lintuvesi ja sen kasvillisuusvyöhykkeet ovat laajoja. Hallitseva kasvi on järvikorte, ja esim. kaulushaikarat ja punasotkat viihtyvät järvellä. Järveä voi tarkkailla Pehkijärvi-yhdistyksen lintutornilta.

Lähteet  kansalaisen.karttapaikka.fi
              http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=64280
              http://www.lhlhry.fi/66

Loimalammi Forssa

Karttalinkki   

Loimalammi kuuluu Kokemäen vesistöön. Sen pituus ja leveys on 740 metriä leveimmässä ja pisimmässä kohdassa. Lammen ympärillä on ojitettu suo ja peltoja, mutta ei taloja.
        Loimalammi on melkein umpeen kasvanut ja siellä on paljon lintuja esim. taivaanvuohi ja laulujoutsen. Se on osaksi luonnosuojelualue. Siellä on myös luontopolku.

Lähteet:   http://kansalaisen.karttapaikka.fi/karttalinkki/karttalinkki.html?e=318513&n=6745176&scale=2000&tool=siirra&width=600&height=600&lang=fi
           
                http://www.lhlhry.fi/49

Linikkalanharju

    Harju sijaitsee Forssan Kuustossa. Harju oli peittynyt metsän kasvillisuudella, mutta se oli tunnistettavissa. Sinne  kulki pieni polku osa, jota pitkin me myös kuljimme. Harju on luode-kaakko suuntainen sekä harju on Saksanrimpiä 15 metriä korkeampi.
     Ilmasto alkoi lämmetä ja jäätikön reuna-alueet alkoivat sulaa, jonka seurauksena jäätiköltä virtasi sulamisvesiä, jotka kuljettivat ja lajittelivat mukanaan maa-aineksia. Jäätikön reunaan muodostui railoja, joihin maa-ainekset kasaantuivat ja muodostivat harjun.

KARTTALINKKI

Kiia, Viivi & Alvari 9B

Nummilähde

Nummilähde sijaitsee Lamminrannan vieressä olevan harjun päällä. Vesi virtaa lähteestä sille rakennettuja puukouruja pitkin alaspäin. Vesi kertyy altaaseen, jonka päällä on katos.

Lähde on syntynyt, kun pohjavesi on kulkenut lähellä maanpintaa ja sitten se on purkautunut maan pinnalle. Lähde on uhattuna silloin kun pohjaveteen pääsee valumaan jätevesiä kaatopaikoilta, kaivoksilta tai hiekkakuopalta, jos hiekkaa on kaivettu liian syvältä. Lähteitä suojellaan samoin keinoin kuin pohjavesiä eli hiekkaa ei saa kaivaa pohjavedenrajaan asti ja kaatopaikkaa ei saa perustaa pohjavesialueella.

karttalinkki

Saksanrimpi

Saksanrimpi on iso kuoppa missä on suota ja puita. Se sijaitsee Heikan koulun lähellä.  Se syntyi kun jäätikön sulamisvirtojen kuljettama jäälohkare suli ja sen yläpuolella oleva maa-aines romahti. Maan kosteus aiheutti suon syntymisen. Suot syntyvät sisämaassa yleensä kahdella tavalla: metsämaan soistuessa tai järvien kasvaessa umpeen. Saksanrimmen keskellä oleva lampi on kasvamassa umpeen ja siksi soistumassa.

Karttalinkki

Oskari ja Sonja